Glaucio Rosalyn xx

Kisapäivä Pöllömetsässä. Odotin kisapäivästä aivan kamalaa, sillä Rosa oli jo kotoa lähtiessä tajuttoman energinen ja lastauksessa meni paljon kauemmin kuin yleensä. Kisapaikalla tamma ei meinannut pysyä satuloidessa millään paikoillaan ja selästä käsin se tuntui suorastaan räjähtävän millä hetkellä hyvänsä... Verryttelyn aikana ehdin jo harkita lähtemistä takaisin kotiin, mutta onneksi ei lähdetty, sillä Rosa olikin itse kisatilanteessa aivan loistava. Kouluradalla se oli herkkä ja toimi omalla moottorilla, maastoesteillä vauhtia oli riittävästi ja esteratakin sujui varsin näppärästi. Ykkössijahan se sieltä tuli, vaikka sitä en olisi millään uskonut aamulla.

Rosalla näytti olevan hurjasti energiaa, kun ratsukko saapui maneesiin. Alkuverryyttelystä lähtien ratsastajalla oli paljon työtä saada neiti kulkemaan uralla suoraan. Päätinkin, ettei nyt voida tehdä mitään hirmuisen haastavaa, koska tammalla ei todellakaan löydy keskittymistä tänään. Ratsukko sai luvan tyytyä ympyrätyöskentelyyn, höystettynä pienillä irroittelukierroksilla. Alkuverryyttelyiden jälkeen Rosalla oli edelleen intoa ja vauhtia, joten koitin saada sitä keskittymään edes hitusen, ja neuvoin ratsastajaa ratsastamaan jokaisen sivun keskellä ison ympyrän ja asettamaan tammaa parhaansa mukaan. Rosa keksi aina ympyrän keskellä kiilata samantien takaisin uralle pohkeenväistöllä, mutta lukuisten ympyröiden jälkeen neiti nöyrtyi ja rauhottui hieman, ja ympyrät onnistuivat helpommin. Ei Rosa silti vieläkään ollut 100% keskittyvä hevonen, joten käskin ratsukon laukata pari kierrosta kevyessä istunnassa. Tästäpä Rosa innostui, ja spurttaili haltioissaan, mutta siirtyi mukisematta käyntiin kun ratsastaja niin vaati. Kertaakaan valmennuksen aikana Rosa ei työskennellyt parhaansa mukaan, vaan vähän sinne päin, eikä sitä hirveästi huvittanut tehdä peruutuksia ja liikkeelle lähtöjä. En viitsinyt kiusata Rosaa enkä ratsastajaa enempää, vaan aloimme lopputunnista keskittyä ratsastajan istuntaan, ja annoimme Rosalle vähän helpotusta, sen täytyi vain ravata uralla suht koht nätisti. Neuvoin ratsastajaa suoristamaan enemmän selkää ja istumaan ryhdikkäänä. Puolipidätteet tulivat tutuiksi lopputunnista, koska Rosa yritti kokoajan lähteä alta pois. Aivan loppuraveissa Rosa kuitenkin alkoi nöyrtyä ja kuunteli ratsastajan istuntaa nätisti. Kun neuvoin ratsastajaa katsomaan uran sisäpuolelle päin, tamma kääntyi automaattisesti uran keskelle ja ratsukko teki lukuisia hienoja voltteja. Ehkäpä meidän täytyy ottaa valmennus joku päivä uudestaan, koska tänään ei kovin kummoisia päästy tekemään. Rosa on kyllä todella monipuolinen ja vaihteleva neiti, ja parhaimmillaan se on varmasti todella miellyttävä ratsastaa.