Dust to Dust PB

Täyttänyt 3 vuotta 06.04.2010

Luonnekuvaus

Dust to Dust PB herättää kunnioitusta ulkomuodollaan ja suurilla liikkeillään. Musta ori on osoittanut olevansa hieno kouluhevonen, joskin se ei ole luonteeltaan aivan helpoimmasta päästä.

Käsiteltäessä Dust ei ole todellakaan aloittelijoiden hevonen, sillä siitä löytyy haastetta kokeneillekin. Ensimmäisillä kerroilla varsinkin. Sen karsina on sen valtakuntaa, eikä sinne hyväksytä ketä tahansa. Dust havaitsee pienenkin epäröinnin ja tulee odottamaan tälläistä hoitajaa korvat luimussa lähelle karsinan ovea. Kun ovi aukeaa, ja epävarma hoitaja astuu askeleen karsinaan, Dust kirjaimellisesti hyökkää hampaat irvessä hoitajaa kohti, mutta sillä ei ole tarkoituksena kuitenkaan osua. Jos tässä vaiheessa hoitaja tekee suuren väistöliikkeen, peli on menetetty.
Kun karsinaan astuu ihminen, joka ei tunne pelkoa, joka ei muuten vain pelkää, joka on hoitanut oria ennenkin tai joka luulee orin olevan kiltti, Dust antaa helposti laittaa itselleen riimun päähän. Jos tekee tämän järkyttävän virheen, eli jää rapsuttelemaan sitä, ennen kuin on laittanu sille riimun, voi saada hyvin nopeasti hampaat käsivarteensa tai reiteen, kumpi sattuu olemaan lähempänä. Siinä vaiheessa hoitaja joko karjuu hevoselle ja laittaa sille riimun päähän tai lähtee karsinasta ja menettää mahdollisuutensa päästä orin suosioon.
Kun Dustille on saatu riimu päähän, on hoitaja on yleensä joko fiksu eli taluttaa sen NARUN KANSSA pesukarsinaan (ei käytävälle, paitsi jos muiden ei tarvitse päästä teistä ohi) tai on tyhmä eli sitoo sen narulla kiinni karsinaan ja voi kokea elämänsä kamalimman hoitotuokion. Kun ori on kiinni kahdelta puolelta, se on kiltti kaikissa hoitotoimenpiteissä silloin kun ei mene sitä liian läheltä edestä tai takaa eikä näytä epävarmuutta missään vaiheessa. Sen ollessa yhdellä narulla kiinni se ärsyttää hoitajaa kaikin tavoin joka sekunti potkimalla ja näykkimällä, ellei hoitaja ole tuttu ihminen, joka tietää kuinka käsitellä oria.

Jostakin syystä eläinlääkäri ja kengittäjä säästyvät aina orin pomottelulta olivat he kuinka epävarmoja tahansa. Silloin ori on oikea enkeli, tehtiin sille mitä tahansa.

Kun on selvinnyt orin hoitamisesta, on edessä vielä ainakin yksi etappi: ratsastus. Tai oikeastaan selkäännousu. Fiksu ihminen pyytää ensimmäisellä kerralla jonkun pitämään orista kiinni selkäännoustessa, sillä pienikin vahinkopohjeapu tai jalan osuminen orin takapuoleen ensimmäisillä selkäännousukerroilla voi laukasta ihanan hyppypukkisarjan. Kun kärsivällisesti pysyy orin selässä, se yleensä ymmärtää, ettei ratsastaja olekaan mikään aloittelija voi alkaa toimia jotenkuten. Ratsastajan ensimmäiset ratsastuskerrat Dustilla ei ole yleensä mitään kaunista katsottavaa, sillä ori testaa ratsastajaa lähes jokaisten apujen kohdalla. Pikkuhiljaa se alkaa kuitenkin toimimaan ja siitä kuoriutuu esiin ehkä maailman hienoin kouluhevonen. Tutun ratsastajan kanssa se voi liikkua lähes ajatuksen voimalla ja on varma ruusukehai, ellei ratsastaja jännitä liikaa kilpailuissa.

Kilpailuissa ori on toimiva tutun ihmisen kanssa, muuten täysi katastrofi. Ratsastaja saa jännittää toki vähän, mutta liian kova jännitys saa orinkin luistamaan töistään ja keksimään parempaa tekemistä. Muista hevosista on parempi pysyä kaukana, sillä ori potkii herkästi liian lähelle tulevia hevosia.

Sukutaulu