Muistosivut. Kuollut elokuussa 2018.
Jos jonkun tallin oreista voidaan sanoa olevan mamman mussukka, se on Hargon. Hargon on oikea päivän piristäjä – aina korvat tötteröllä. Iloisuutensa lisäksi se on kapasiteetikas kilpahevonen.
Hoidettavana olemisesta Hargon nauttii ja se on kaikin puolin asiallinen hevonen käsitellä. Se kuitenkin rakastaa vapaana kirmaamista, joten sitä irti hoidettaessa kannattaa olla tarkkana, ettei se lähde karkuteille. Hargonin yksi huono puoli onkin, että ollessaan vapaana se ei ole mikään helpoin kiinni pyydystettävä. Edes ruoka ei toimi riittävänä motivaattorina sille. Sama pätee sen tarhasta tai laitumelta pyydystämiseen – parhaaksi todettu metodi on hakea se viimeisenä. Jos on etukäteen tiedossa, että se pitäisi hakea tarhasta kesken päivän pois, on melkein parempi antaa sen seistä tallissa aamupäivä. Tallissa se pysyy rauhallisena, vaikka olisi siellä hetkittäin yksinkin.
Ratsastaessa Hargon on todella innokas ja energiaa täynnä. Kunhan sen energian saa kohdistettua oikeaan paikkaan, se on äärimmäisen luotettava ja miellyttämisenhaluinen ratsu. Tämä vaatii kuitenkin selkeät rajat ja tehtäviä, jotka pitävät orin mielenkiinnon yllä. Kun yhteinen sävel ratsastajan kanssa löytyy, lojaalimpaa hevosta saa kuitenkin hakea.
Kouluradalla Hargonilla on lennokkaat liikkeet ja se kuuntelee hyvin istuntaa. Ratsastajan epätasapainoisuus kuitenkin vaikuttaa siihen vahvasti. Haastava kombo, isot liikkeet ja herkkyys ratsastajan istunnalle, mutta toimiessaan se on usein koulukokeen pisteissä kärjessä.
Esteillä Hargon on menevä ja tarvitsee paljon ohjausta. Tasapaino on tässäkin asiassa tärkeä, varsinkin tiukoissa käännöksissä, koska muuten niistä voi tulla vähän liiankin tiukkoja. Maastoesteillä Hargon on pomminvarma, mutta todella energinen ja siitä syystä ratsastajan tuleekin olla tarkkana vauhdin kanssa. Innostuessaan Hargonilla on huono tapa hyppiä pystyyn, mutta kilpailuissa sitä harvemmin enää ilmenee.
Kuljetus tai yksin oleminen ei Hargonia stressaa, mutta kilpailupaikalla se voi joskus olla hermostuneempi kuin kotona. Radalla se kuitenkin keskittyy hyvin asiaan. Haasteita tämä aiheuttaa ennemminkin näyttelykehässä, jossa pitäisi malttaa olla tuomarien arvioitavana.
i. Quiero's Hurricane xx, ruunikko, 164cm | ii. Storm Nile xx, tummanruunikko, 163cm | iii. Future Storm xx |
iie. Queen of the Nile xx | ie. Cazaldo's Wivianne xx, ruunikko, 163cm | iei. C.T. Victor Mee xx |
iee. Cazaldo's Aneth xx | ||
e. Suprant Neela trak, rautias, 168cm KTK-III, KERJ-I, KRJ-I | ei. Heartbreaker II trak, punarautias, 171cm KTK-I, KERJ-I, KRJ-I, ERJ-I, YLA2 | eii. Southern Smoke |
eie. Heartbreaker | ee. Neila xx, rautias, 167cm | eei. Landn xx |
eee. Nefertiti xx |
Valmennettavien lista jatkui ja en voinut kuin olla vain tyytyväinen päästessäni upealle Waldenfeldin tallille uudestaan. Kuitenkin tämän päivänen valmennus olisi hetkeksi ainakin viimeinen kerta Sakkuran ihanien hevosten parissa. Tallin omistaja oli minua heti vastassa jo pihalla. ”Odotitko noin kovasti nähdäksesi naamani?” Kysyin virnuillen. ”On se ainakin sen verran suuri, että sen huomaa” Sakkura vastasi sarkastisesti takaisin ja en voinut kuin nyrpistää naamaani mukamas loukkaantuneesti. Hän halusi näyttää minulle seuraavan valmennettavani ihan karsinasta saakka. Komeaakin komeampi ruunikko trakehnerori odotteli käytävällä kärsivällisesti. Hargon niminen herra saatiin nopeasti ratsastuskuntoon ja kävely kohti maastoesterataa alkoi. ”Halusitko tarkoituksella leijua oriin hyvää luonnetta?” Tokaisin matkalla radalle. ”No mitä muutakaan, totta kai tällaista mussukkaa täytyy esitellä” Sakkura puhelin ylpeänä kuin lapsestaan. Naurahdin vain vastauksena ja pudistelin päätäni huokaillen.
Aloitimme ensin kauniilla avoimella vihreällä niityllä hyppäämään verryttelynä pieniä tukkeja ja sileällä työskentelyä. Hargon oli todella energisellä päällä ja tarvitsi paljon puolipidätteitä. Ori suorastaan juoksi esteitä kohden. Jotta saimme suuremmat energiapiikit pois, niin pyysin ratsukkoa juoksemaan kunnolla laukassa muutaman kerran niityn ympäri ja sitten tulemaan takaisin tukeille, mutta ennen tukkeja tehtäisiin voltti, jotta ori ei päässyt suoraa reittiä esteelle. Sakkuran kädet varmasti kiittivät tästä hyvästä, kun ei tarvinnut olla pidättämässä suurta hevosta niin paljoa. Alkuverryttely sujui hyvin ja ori alkoi selkeästi toimimaan yhteistyössä. Menimme ensin metsäpalstalle tekemään pientä rataa. Radalta löytyi kaksi suurempaa tukkia, risueste, kulma ja hauta. Hargon hyppäsi rohkeasti epäröimättä laisinkaan ja suoritti myös kulman mallikkaasti. Haudan kohdalla Sakkura näytti ratsastajana selkeät avut, että kohta tulee jotain mitä täytyy hypätä. Ratsastaja piti kädet tasaisena ja jalat kiinni, eikä häirinnyt hevosen hyppäämistä vaan parivaljakko työskenteli todella hienosti. Muutaman kertauksen jälkeen menimme veden ääreen, jossa odotti ensin alas hyppy veteen, vedestä pois banketille, jonka päällä olisi liki saman tien pieni tukki. Tästä kaartona takaisin veteen ja vedessä tarkkuuseste, josta vedestä pois ja tukille. Vesityöskentely on hevoselle hyvin rankkaa, joten montaa harjoituskertaa emme voineet tehdä. Ratsastaja pidätti oria hyvin ennen veteen tuloa ja hevonen nautti sielunsilmin vedessä olemisesta. Banketille mentiin rauhaisasti ja sen päällä oleva tukki onnistui moitteetta. Kaarrossa Hargon innostui takaisin veteen menemisestä ja tarkkuuseste meinasi mennä hieman sivusta, mutta Sakkura sai pidettyä itsensä tasapainossa ja oriin linjassa. Matka jatkui vielä kuivalle maalle ja tukille. ”Todella mahtava suoritus tarkkuusesteellä!” Huutelin ratsastajan perään. Teimme vielä toisen kerran saman harjoitteen, joka suoriutui loistavasti. Kiitin ratsukkoa mallikkaasta suorituksesta ja myös siitä, että oli ilo valmentaa hevosia juuri tällä tallilla.
Eilen Hargonin kanssa käytiin Marksman Sporthorsesin järjestämissä näyttelyissä ja päivä oli varsin onnistunut, vaikka alkupäivästä ori oli aavistuksen hermostunut uudesta ympäristöstä ja ympärillä vilisevistä ihmisistä sekä hevosista. Matkanteko trailerissa oli Hargonille tuttua hommaa ja matkan se otti rennosti. Päästyämme Marksmanin tilalle Hargon otettiin trailerista ja alkuun ori tuijotteli ympärilleen hiljaisena, korvat kääntyillen sinne sun tänne. Pienen hiljaisen hetken jälkeen Hargon kuulutti varsin voimakkaalla hirnahduksella saapuneensa paikalle ja lähti kiertämään taluttajaansa ympäri hermostuneena. Veimme orin aluksi pienelle kävelylle tallin pihamaalle kunnes se rauhoittui ja sen pystyi viemään karsinaan joka meille oli varattuna. Hargonin esiintyminen oli päivän ensimmäisessä luokassa joka oli trakehner oreille ja osallistujia luokassa oli yhteensä 12. Tuomarit katsoivat ensin kaikki orit läpi käyntikierroksen verran ja pyysivät sitten kunkin yksi kerrallaan kehään. Hargon asteli kehään reippaalla, matkaavoittavalla ravilla ja viileällä asenteella. Se pysyi tahdikkaassa ravissa esittäjänsä vierellä ja siirtyi pehmeästi käyntiin kun sitä siltä pyydettiin. Kaartaessamme tuomarien eteen ori vilkuili ja hörähteli lämmittelykentän puolella oleville toisille oreille, mutta malttoi kuitenkin keskittyä ja seistä ryhdikkäästi tuomarien arvioidessa sitä. Vuoromme jälkeen menimme lämmittelykentän puolelle odottamaan loppujen orien arviointia ja kuuntelemaan pisteitä. Sijoituimme omassa luokassamme toisiksi ja vaikka se tarkoitti kotiinlähtöä, olin silti erittäin tyytyväinen Hargoniin. Se ansaitsi irtoSERTin ja koko päivän se oli käyttäytynyt oikein hyvin.