Raszputyin


KEV-I (03/2017)KTK-II (07/2017)
  • Unkarinpuoliverinen, ori
  • 165cm, ruunivoikonkimo
  • Syntynyt: 17.01.2017 (12-vuotias) 3v. 17.04.2017
  • Rekisterinumero: VH17-056-0001
  • Kenttäpainotteinen
  • Va B, re 130cm, me 120cm, CIC3
  • Omistaja: Sakkura VRL-01417
  • Kasvattaja: Escapisme

Kuvien tekijänoikeudet tulevat näkyviin avaamalla kuvat

Raszputyin eli Rapu on perusluonteeltaan lempeä ja utelias ori. Se keksii mielellään kaikenlaista pientä jäynää saadakseen huomiota hoitajaltaan, ratsastajaltaan tai oikeastaan ihan keltä vaan sen ympäristössä pyörivältä ihmiseltä. Kilpahevosena sen kanssa on kuitenkin mahdollista päästä todella eleettömiin ja tyylipuhtaisiin suorituksiin niin kouluradalla, rataesteillä kuin maastoesteilläkin.

Hoitaessa Rapu on todella kiltti, vaikkakin aikamoinen väkkärä ja haluaa mielellään olla turpakosketuksessa hoitajaansa. Kiinni sidottuna se seisoo kuitenkin nätisti paikoillaan ja ymmärtää antaa hoitajalle työrauhan. Sillä on taito avata vetosolmu, mutta se ei kyllä lähde minnekään, vaikka sen avattua saisikin. Rapu käyttäytyy oikein esimerkillisesti niin varusteiden laitossa, pesutilanteessa kuin eläinlääkärin tai kengittäjänkin vastaanotolla. Kovakourainen käsittely ja kovat äänet ovat kuitenkin asioita, jotka saavat orin jännittymään. Jännittyessään se saattaa yrittää näykkiä ja pyöriä entistä enemmän – myös kiinnisidottuna. Rapu pitää huomiosta, ja sitä saadakseen se voi esimerkiksi heitellä saatavilla olevia irtotavaroita lattialle tai aiheuttaa ääntä joko omalla huudollaan tai ravistelemalla ruokakippoaan.

Ratsastaessa Rapu on energinen, herkkä avuille ja yhteistyöhaluinen. Se reagoi tarkasti ratsastajan apuihin eikä juurikaan suodata mahdollisia virheapuja. Se sopiikin parhaiten kokeneille ratsastajille, joilla on hyvä kehonhallinta. Kouluradalla Rapu on herkkä ratsastajan istunnalle ja pitkissä laukkapätkissä se voi hieman kuumua. Esteillä Rapu on nopea ja ketterä, mutta kieltää helposti, jos ratsastaja jää vähääkään suuhun kiinni ennen estettä. Maastoesteillä sen paras ominaisuus on rohkeus – eikä kyllä vauhdistakaan usein ole pulaa.

Kilpailuissa Rapu on yleensä oma itsensä ja oikean ratsastajan kanssa se ei ehdi keskittyä ympäristön hälinäänkään. Lastaus tai kuljetus harvemmin tuottavat mitään ongelmia, ainakaan kaverin kanssa. Yksin matkustaessaan Rapu saattaa tylsyyksissään saada tuhoa ja melua aikaan.

Sukutaulu & jälkeläiset

i. Máté Kalászról
HWB, rautiaankimo, 169cm

EV-II, KERJ-III, VPVL-III

ii. Hatalmas ígéret
HWB, rautiaankimo, 168cm
iii. Varázslás
iie. Napnyugta
ie. Beebe Missie
HWB, rautiaankimo, 170cm
iei. Szerencsés
iee. Királyné Carmen
e. Chainsaw Cinderella
xx, ruunivoikko, 164cm
ei. Prisoner
xx, ruunikko, 165cm

KTK-II

eii. Priest
xx, tummanruunikko, 164cm
eie. Laughter
xx, ruunikko, 165cm
ee. Goldilocks
xx, voikko, 162cm
eei. Quentjin
eee. Emma's Daughter
  1. HWB-t. Rozmaring WD / s. 02.09.2017, e. Crayon Zsálya

Kilpailumenestys

Porrastetut kilpailut

KERJ kenttäratsastus vaikeustaso 7, 3176.84 pistettä

Näyttelyt

  • NJ, 27.03.2017 Waldenfeld, BIS5, MVA-sert, tuom. Siiri K.

Päiväkirja

Estevalmennus 12.08.2018 Kirjoittanut: Vibaja

Waldenfeldin talli oli jo entuudestaan tuttu kun olen useammankin kerran käynyt hoitamassa tallin hevosia. Tällä erää ei kuitenkaan ollut minun hoitovuoroni, vaan omistaja oli pyytänyt estevalmennusta itsellensä sekä Rapu oriilleen. Oriin omasta nimestä Raszputyinistä tuli vain mieleen Anastasia piirretyn pahiksen nimi Rasputin. Ajattelin mielessäni kauhistuneena, että onko orin luonne yhtään samanlainen ja se olisi tämän valmennuserän pääpahis. Sain kuitenkin huokaista helpotuksena kuullessani Rapun olevan hyvinkin lempeä ja kiltti herrasmies. Sen kyllä myös huomasin kun saavuin tallille ja näin ratsukon verryttelevän kentällä jo valmiiksi. Yhteistyö näkyi jo kaukaa.

"Näytätte hyvältä!" huutelin Sakkuralle kentän laidalta. Hän vain virnuili takaisin päin "no tietenkin, mitä kuvittelit". Tänään oli siis ideana hypätä rataesteitä hieman muistutusmielessä. Aloittelin laittamalla esteitä kentälle hyvien välien päähän toisistaan. Tekisimme melko helppoja harjoituksia aluksi. "Muista pitää tuntuma, mutta ratsasta sitä eteen" huusin ratsukon perään. Parastahan olisi saada hevonen käyttämään takapäätään ja olemaan tuntumalla, mutta koska hyppäisimme niin halusin nähdä ratsukon menevän enemmän eteenpäin kuin keskittyvän koulutaitoihin. Rapua ei tarvinnut kahta kertaa pyytää liikkumaan, vaan se työskenteli selkeästi mielellään. Käskin ratsukkoa hyppäämään muutaman matalan pystyn ylitse ensin. Jonka jälkeen tein pienen hyppysarjan edelleen matalilla korkeuksilla. Väliin mahtui kaksi laukka-askelta, joten harjoitus ei ollut vaikea. Pienen treenin jälkeen lyhennettiin sarjaväliä yhteen laukkaan ja korotettiin esteitä hieman. Ensimmäiset kaksi estettä olivat 60cm korkeudella ja viimeisin 80cm. Harjoituksen edetessä viimeisestä esteestä tehtiin okseri ja korkeudet olivat jo 90cm ja 110cm. Ensimmäisellä yrityksellä okseri meinasi levitä käsiin. "Jalka! Jalka!" huusin tiukasti. Ori meinasi karata esteen ohitse, mutta ratsastaja sai nopealla korjauksella oriin hyppäämään esteen ylitse. Puomihan sieltä lensi alas, mutta ei ainakaan kieltänyt. Toisella kerralla ratsastaja oli sisäjalka valmiina jo sekä ohjastuntuma kunnolla, ettei annettu hevoselle vaihtoehtoa kieltäytymiseen. Hypyt sujuivat hienosti loppua kohden. Varsin energinen ratsu sai nopeasti itsetuntonsa takaisin ja hyppäsi moitteettomasti. "Hyvinhän se meni! Vaikka näköjään Rapu menettää itseluottamuksensa nopeasti ratsastajan virheen takia" sanelin Sakkuralle. "No sen takia valmennukset on hyviä treenikertoja ja saan ainakin jonkun nostamaan puomeja" Sakkura vinkkasi silmäänsä viitaten orjatyöhön johon pääsin.

virtuaalihevonen / a sim-game horse
© Waldenfeld 2016-2018   |   Virtuaalitalli