Calais on kiltti ja ihmisrakas, mutta pohjimmiltaan temperamenttinen ori. Tallissa ori toimii käsittelijällä kuin käsittelijällä ja seisoo hoitaessa hienosti paikallaan. Cala on utelias hevonen ja tykkää saada hoitajaltaan huomiota. Jos ori ei saa huomiota tarpeeksi, se lähinnä kuopii. Pienet rapsutukset harjauksen lomassa saavat orin pysymään tyytyväisenä. Satulointi ja suitsinta eivät tuota Calan kanssa ongelmia.
Taluttaessa ori kuitenkin sopii vain kokeneille, sillä Cala on melko uhmakas varsinkin muita oreja kohtaan. Muiden hevosten lähelle menemistä sen kanssa kannattaa välttää. Taluttaessa orilla on suositeltavaa käyttää kuolainta, sillä innostuessaan se saattaa unohtaa taluttajansa olemassa olon.
Ratsastaessa Cala tarvitsee heti alusta asti tarkat rajat, muuten se päättää itse mitä tehdään ja minne mennään. Kuuntelee hyvin selkeitä apuja ja on loppujen lopuksi hyvin tasainen ratsu silloin, kun ympäristössä ei tapahdu mitään outoa. Ori reagoi esimerkiksi tuuleen ja koviin ääniin lähinnä lisäämällä vauhtia, mutta ei lähde hanskasta kunhan ohjat ovat hyvin tuntumalla.
Calalla on näyttävä ravi, joka vaatii ratsastajalta rautaiset vatsalihakset. Se on ennemminkin hieman eteenpäin pyydettävä kuin menevä luonteeltaan, mutta saattaa kuumua erityisesti laukkapainotteisissa treeneissä. Cala jää helposti painamaan kädelle, jos ratsastaja ei ole hereillä. Yhteistyön toimiessa Cala on komea ilmestys ja kantaa itsensä mallikkaasti.
Kilpailuissa Cala on yleensä menevämpi kuin kotona ja tarvitsee määrätietoisen ratsastajan. Kilpailupaikalta löytyy Calan mielestä kaikenlaista uutta ja mielenkiintoista, joten keskittyminen oikeaan asiaan saattaa olla koetuksella.
i. Charleston O' Polo hann, ruunikko, 166cm VIR MVA Ch, KTK-I, KRJ-I, KRL-I, HANN-I, VPVL-I* | ii. Welle's Unique hann, ruunikko, 162cm VIR MVA Ch, KRJ-II, YLA2, VVJ-III, HANN2 | iii. Sweet Sensation hann, musta, 170cm KTK-III, KRJ-III, YLA3 |
iie. Welle 345 hann, musta, 167cm VIP MVA Fn, KTK-II, KRJ-IV, VVJ-III, YLA3 | ie. Morbid Lover PB hann, ruunikko, 167cm | iei. Rendezvous hann, rautias, 171cm |
iee. Filthy Nails hann, rautias, 163cm KRJ-II, YLA3 | ||
e. Amarn Caramell hann, rautias, 169cm KRJ-II | ei. Amarn Centauro hann, rautias, 170cm KRJ-III | eii. Centaurus GER hann, rautias, 171cm |
eie. Bellina hann, ruunikko, 167cm | ee. Mellow Yellow O'J hann, punaruunikko, 168cm | eei. Wallace Ozark O´Lilac hann, 169cm YLA3 |
eee. Damn Oscaré Of Caprey hann, 168cm YLA3 |
Saavuin hyvin pitkältä tuntuneen lento- ja bussimatkan jälkeen Itävaltaan Waldenfeldin tiluksille. Siellä minua vastassa olivat Sakkura ja Calais, joka tepasteli malttamattomana ratsastajansa vierellä. Suuntasimme suoraan kentälle aloittamaan alkulämmittelyt. Calais liikkui eteenpäin tahdikkaasti kaikissa askellajeissa, ja se kuunteli Sakkuran apuja hyvin jo alusta alkaen.
Ensimmäisenä harjoituksena lähdimme tekemään laukanvaihtoja uraa pitkin käynnissä. Pyysin Sakkuraa nostamaan Calaiksen kanssa myötälaukan, laukkaamaan muutaman askeleen, ottamaan lyhyen käyntisiirtymän ja nostamaan laukan uudestaan. Sakkura teki työtä käskettyä ja Calais nosti rennon laukan, laukkasi muutaman askeleen ja siirtyi sen jälkeen sulavasti käyntiin sekä uudelleen laukkaan. Laukattuamme puolitoista kierrosta kenttää ympäri, toistimme harjoituksen toiseen suuntaan vastalaukassa. Calais laukkasi vastalaukkaa hieman epävarmemmin ja siirtymät olivat töksähtäviä, vaikka pysyivätkin lyhyinä. Saimme toistaa harjoitusta pari kierrosta, kunnes Calais oli ymmärtänyt jutun jujun. Harjoituksen loppua kohden Calais alkoi painamaan Sakkuran käteen, ja viskomaan päätään ympäriinsä. Otimme ennen viimeistä harjoitusta rauhalliset välikäynnit, jotta ori sai hetken hengähdystauon.
Viimeisenä harjoituksen toistimme saman tehtävän uraa pitkin niin, että pyrimme vaihtamaan joka toisella askeleella nostimme myötälaukan ja joka toisella vastalaukan. Calais ei alkuun suostunut nostamaan Sakkuran hyvistä avuista huolimatta vastalaukkaa, joten toistimme vastalaukan nostoa, kuunes ori nosti sen. Loppua kohden Calais otti hyvin painoa takaosalleen ja oli muutenkin hyvässä tasapainossa sekä myötä- että vastalaukassa. Koska tunti oli ollut vauhtia täynnä, päästin kaksikon tekemään itsenäisen loppuverryttelyn maastoon.
Sakkura ja Calais astelivat kentälle mukavan näköisenä parivaljakkona ja jäivät kuuntelemaan päivän aiheen kentän keskelle. Olin ajatellut jotain Vaativa B ohjelmaan kuuluvia kuvioita, mutta kaksikon rentouden nähdessäni ajattelin, että voisimme sittenkin ottaa aiheeksi jotakin yksinkertaista; siirtymisiä ja avotaivutuksia ravissa. Siirtymisen aloitimme pysähdyksen ja peruutuksen kautta. Teimme vastaavanlaisia harjoituksia; Sakkura peruutti oria kolme askelta, jonka jälkeen nosti suoraan ravin, josta pysäytti orin paikalleen. Vaikka Calais heitteli aluksi päätään, Sakkura laittoi sen kuriin ja sai orin lähtemään nätisti peruutuksista ja pysähtymäänkin ihan kohtalaisesti. Kun Calais vielä kerran pysähtyi, pyysin Sakkuraa koittamaan laukannostoa pysähdyksistä. Ensimmäisellä kerralla Calais otti kaksi raviaskelta ennen kuin nosti laukan ja seuraavalla keralla se juoksi ratsastajansa alta kokonaan ulos. Muistutin Sakkuraa vielä pidätteestä, jottei ori pääse viemään. Katsoimme vielä läpi Sakkuran laukka-avun ja totesimme, että pohje ei siirtynyt tarpeeksi taakse, jonka takia ori ajatteli lähteä ravaamaan. Koitimme vielä kerran, ylitehostetuilla laukka-avuilla ja sieltä se laukka nousi. Vaikkakin hieman tahmeasti. Koitimme vielä laukkaa peruutuksista. Neljä askelta peruutuksia ja nosto. Sakkura sai tämän toimimaan heti ensikättelyssä. Vielä vähän aikaa asiaa jauhettuamme vaihdoimme aihetta, jottei Calais kyllästyisi liikaa.
Otimme vielä avotaivutukset ravissa, Calaisin eteenpäin pyrkimys kun ei ollut siinä mitään kehumisen arvoista tasoa, ainakaan tänään. Ori oli laiska, mutta Sakkura jaksoi kärsivällisesti ajaa sitä eteenpäin, eikä luovuttanut vaikka Calais pistikin vastaan kovin päättäväisesti. Ori sekä Calais osasivat kummatkin avut, joten niihin he evät tarvinneet minkäänlaista ohjeistusta. Sakkura sai Calasin koottua tarpeeksi ja hevonen taipui kauniisti ja notkeasti, aivan kuin se olisi ollut venyvää purukumia. Hevonen olin asetettu niskasta ja tasaisesti taivutettu kaulasta ja rungosta liikkeen suunnasta poispäin, aivan niin kuin pitikin. Loppuverryttelyt vielä ja tunti oli paketissa. Vaikean tason kouluratsulle näytti olevan erittäin mukavaa vaihtelua hieman helpommat ja yksinkertaisemmat harjoitukset.
Kuukausien odottelu vihdoinkin palkittiin, kun musta hannovertammamme Black Ashes varsoi tänä aamuna komean ruunikon orivarsan. Varsominen sujui nopeasti ilman apuvoimien tarvetta. Varsan isänä on oma, ruunikko hannoverorimme Calais palkitusta isälinjasta ja kyseessä on vanhempiensa toinen varsa samasta yhdistelmästä. Varsan nimeämisessä päätimme jatkaa isälinjan teemaa eli nimesimme varsan C:llä alkavan kaupungin mukaan. Nimeksi muotoutuikin Cagliari WD. Orista odotamme tulevaisuudessa isänsä ja isänisänsä tapaan erinomaista kouluratsua ja jalostusoria. Mikäli orista kasvaa yhtä upea mitä uskomme, tavoitteenamme tulee olemaan ainakin kantakirjaus ja Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu. Odotukset tätä varsaa ovat todella kovat, koska suvussa esiintyy useita omassa omistuksessani olleita ja olevia, minulle tärkeitä hevosia.